Piipunpellitys on savupiipun ympärille asennettava peltirakenteinen vedeneristysratkaisu, joka estää sadeveden pääsyn piipun ja katteen välisestä liitoskohdasta kattorakenteisiin. Pellitys on katon yksittäisistä detaljeista kenties vaativin, sillä sen on kestettävä lämpötilanvaihteluita, termistä liikettä, tuulikuormia ja jatkuvaa vesirasitusta vuosikymmeniä. Savupiippu on tyypillisesti muurattu tiilirakenne, joka laajenee ja kutistuu lämpötilan mukaan eri tahtiin kuin ympäröivä kattorakenne. Pellityksen on kyettävä mukautumaan tähän liikkeeseen ilman, että tiiveys kärsii. Tämän vuoksi piipunpellitys koostuu useista erillisistä peltiosista, jotka limittyvät toistensa päälle ja mahdollistavat kontrolloidun liikkeen. Väärin tehty tai vanhentunut piipunpellitys on yksi yleisimmistä kattovuodon syistä Suomessa. Muurattu piippu rapautuu ajan myötä, pellityksen saumat aukeavat ja tiivistemassat kovettuvat. Piipunpellityksen kunnon seuranta ja ajoissa tehty uusiminen säästävät merkittäviltä kosteusvaurioiden korjauskustannuksilta.
Piipunpellityksen rakenne ja osat
Piipunpellitys koostuu neljästä pääosasta: yläpellistä, sivupelleistä, alapellistä ja piipun seinään upotetusta taivutuspellistä. Yläpelti asennetaan piipun ylävirran puolelle ja ohjaa veden piipun sivuille. Sivupellit jatkavat veden ohjaamista piipun ohi, ja alapelti kerää veden piipun takaa ja ohjaa sen katteen päälle.
Jokainen peltiosa taitetaan siten, että se nousee piipun seinää pitkin ylöspäin vähintään 150 mm. Yläreuna taivutetaan piipun tiilen saumaan upotettuun uraan, joka tiivistetään elastisella saumamassalla. Tätä uraan upotettua osaa kutsutaan rännipelliksi, ja sen tehtävä on estää veden valuminen pellin ja tiiliseinän välistä.
Peltiosien materiaali on tyypillisesti 0,5–0,6 mm kuumasinkitty teräs tai kuparipelti. Kupari on pitkäikäisin vaihtoehto ja patinoiduttuaan kestää käytännössä rajattomasti, mutta se on kallis. Teräspelti maalataan katon väriseksi ja sen käyttöikä on 25–40 vuotta pellityksen suojauksesta riippuen.
Asennus ja termisen liikkeen hallinta
Piipunpellityksen asennus edellyttää kokemusta ja peltisepän taitoja. Työ aloitetaan piipun seinään sahattavalla uralla, johon pellityksen yläreuna upotetaan. Uran syvyys on 20–25 mm ja se sahataan timanttilaikalla tiilien saumaan. Uran pohjalle asetetaan pohjatäytenauha ja peltiosa kiinnitetään mekaanisesti ennen saumauksen tekoa.
Termisen liikkeen hallinta on piipunpellityksen suunnittelun ydinhaaste. Muurattu piippu voi liikkua jopa 5–10 mm suhteessa kattoon lämpötilan muuttuessa. Pellityksen osien limitysrakenne sallii tämän liikkeen: osat eivät ole kiinni toisissaan jäykästi vaan liukuvat limityskohdan sisällä. Tiivistemassan on oltava pysyvästi elastista — kovettuvat massat halkeavat jo ensimmäisen talven aikana.
Peltikatolla piipunpellityksen alapelti limitetään kateprofiilin alle siten, että vesi valuu pellistä suoraan katteen päälle. Tiilikaton pellityksessä käytetään lyijylaippoja, jotka muotoillaan tiilen profiilin mukaiseksi. Lyijy on pehmeää ja mukautuu tiilen muotoon tiiviisti, mikä tekee siitä erinomaisen tiivistysmateriaalin tiilikaton pellityksiin.
Piipunpellityksen ongelmat ja uusiminen
Piipunpellityksen yleisimmät ongelmat ovat saumamassan haurastuminen, pellityksen irtoaminen piipun seinästä ja piipun rapautumisen aiheuttama tiiviyden menetys. Haurastunut saumamassa päästää veden pellin ja tiiliseinän välisestä raosta, mikä aiheuttaa vuodon tyypillisesti piipun ylävirran puolelta.
Piipun rappaus ja tiilisaumat rapautuvat ajan myötä, mikä voi syventää tai leventää uraa, johon pellitys on upotettu. Pahimmassa tapauksessa ura laajenee niin paljon, ettei saumamassa enää tiivistä liitosta. Tällöin piipun seinä on kunnostettava ennen pellityksen uusintaa — pelkkä pellityksen uusiminen ei riitä, jos alusta on vaurioitunut.
Piipunpellityksen uusiminen maksaa tyypillisesti 800–2 500 euroa piipun koosta ja sijainnista riippuen. Hintaan vaikuttavat piipun koko (yksi- vai kaksihormi), katon kaltevuus ja katemateriaalin tyyppi. Uusiminen kannattaa ajoittaa kattoremontin yhteyteen, mutta se voidaan tehdä myös erillistyönä, jos vuotoa on havaittu. Piipunpellityksen uusimatta jättäminen kattoremontin yhteydessä on yleinen virhe, joka kostautuu muutamassa vuodessa.
Aiheeseen liittyvät termit
Sisältö tarkastettu ja vahvistettu
Päivitetty: huhtikuu 2026
