Peltikatto on Suomen suosituin kattomateriaali — noin 70 prosenttia kaikista uusista katoista tehdään pellistä. Materiaalin suosiota selittävät sen edullisuus, keveys ja pitkä käyttöikä. Peltikatto soveltuu lähes kaikkiin kattokaltevuuksiin ja rakennustyyppeihin omakotitaloista rivitaloihin ja teollisuuskiinteistöihin. Moderni peltikatto valmistetaan kuumasinkitystä teräslevystä, joka pinnoitetaan polyesterillä, polyuretaanilla tai PVC-muovilla. Pinnoite suojaa peltiä korroosiolta ja UV-säteilyltä. Eri pinnoitteilla on merkittäviä eroja kestävyydessä: peruspolyesteri kestää noin 20–30 vuotta, kun taas PVC-pinnoite voi säilyttää ulkonäkönsä jopa 50 vuotta. Peltikaton asennus edellyttää ammattitaitoa, sillä virheellisesti kiinnitetty pelti voi aiheuttaa vuotoja ja äänihaittoja. Suomessa peltikaton asennusta ohjaavat muun muassa RT-korttien ohjeet sekä kattoturvamääräykset.
Peltikattojen tyypit ja materiaalit
Peltikatot jaetaan profiilipeltikattoihin ja konesaumakattoihin. Profiilipeltikatto on edullisempi vaihtoehto, jossa peltilevyt on muotoiltu aaltomaiseen tai trapetsimaiseen profiiliin. Konesaumakatto on tasapintainen ja saumat puristetaan koneellisesti tiiviiksi, mikä tekee siitä esteettisemmän ja vedenpitävämmän.
Perusmateriaalina käytetään yleisimmin 0,5–0,6 mm teräslevyä, joka on kuumasinkitty (275 g/m²). Alumiinipeltiä käytetään erityiskohteissa, kuten merenrantarakentamisessa, missä suolailma rasittaa terästä. Alumiini on kalliimpi mutta ei ruostu.
Peltikaton värivalikoima on laaja. Suosituimpia sävyjä ovat tummanruskea (RR32), tiilenpunainen (RR750) ja musta (RR33). Värinvalinnassa kannattaa huomioida kaavoitusmääräykset — monissa kunnissa kattomateriaali ja -väri on ennalta määrätty.
Peltikaton asennus ja kiinnitys
Peltikaton asennus alkaa aluskatteen ja ruodelaudoituksen asentamisella. Aluskate on vesitiivis kerros, joka suojaa rakennetta mahdollisilta tiivistysvesiltä. Ruodelaudat toimivat peltilevyjen kiinnitysalustana ja niiden jako riippuu kattoprofiilin tyypistä — yleensä k/k 350–400 mm.
Peltilevyt kiinnitetään ruuveilla ruodelautoihin. Kiinnitysruuveja tarvitaan tyypillisesti 6–8 kpl/m². Ruuvien tulee olla EPDM-kumitiivistein varustettuja, jotta kiinnityskohta pysyy vesitiiviinä. Vääränlaiset ruuvit ovat yksi yleisimmistä peltikaton vuodon aiheuttajista.
Läpivientien, harjan ja räystäiden pellitykset ovat kriittisiä kohtia, joissa ammattitaidoton työ johtaa helposti vuotoihin. RT 85-11163 -ohjekortti antaa yksityiskohtaiset ohjeet peltikatteen asennukseen ja detaljeihin. Asennustyö kannattaa aina teettää kokeneella kattourakoitsijalla.
Kestävyys ja huolto
Hyvin asennetun peltikaton käyttöikä on 40–60 vuotta pinnoitteesta riippuen. Katon käyttöikää pidentää säännöllinen huolto, johon kuuluu roskien ja lehtien poistaminen, räystäskourujen puhdistaminen sekä kiinnitysruuvien tarkistaminen.
Peltikaton yleisimmät ongelmat ovat ruostuminen kiinnityskodissa, sauma- tai liitoskohdan vuotaminen sekä tuulessa irtoavat pellit. Pinnoitteen vauriot tulee korjata heti, sillä paljastunut teräs alkaa ruostua nopeasti Suomen kosteassa ilmastossa.
Peltikaton huoltomaalaus pidentää käyttöikää merkittävästi. Maalaus tehdään tyypillisesti 15–25 vuoden välein akrylaatti- tai polyuretaanimaalilla. Huoltomaalauskustannus on noin 8–15 €/m², kun taas kokonaan uusi peltikatto maksaa 35–65 €/m² asennettuna.
Peltikatto Suomen olosuhteissa
Suomen ilmasto asettaa peltikatoille erityisvaatimuksia. Lumen ja jään paino voi kuormittaa kattoa merkittävästi — pohjoisen lumikuorma voi olla jopa 3,5 kN/m². Peltikaton etuna on sen liukas pinta, jolta lumi liukuu pois helpommin kuin esimerkiksi tiilikatolta, mikä vähentää lumikuormaa mutta edellyttää lumiesteiden asentamista turvallisuussyistä.
Kylmässä ilmastossa pellin lämpölaajeneminen on merkittävä tekijä. Pitkät peltilevyt voivat liikkua useita senttimetrejä lämpötilan vaihtelun myötä (-30°C...+60°C). Tämä on otettava huomioon kiinnityksessä — liukukiinnikkeet ja oikein mitoitetut saumat ovat välttämättömiä.
Ääniongelmat ovat peltikaton tunnetuin heikkous. Sade ja rakeet pitävät peltikatolla kovaa ääntä, joka kantautuu sisätiloihin erityisesti ullakkohuoneissa. Ongelma ratkeaa riittävällä eristeellä ja aluskatteen valinnalla — nykyaikaisissa peltikatoratkaisuissa ääni ei ole enää merkittävä haitta.
Aiheeseen liittyvät termit
Haluatko tietää lisää?
Lue kattava opas aiheesta→Sisältö tarkastettu ja vahvistettu
Päivitetty: huhtikuu 2026
